Seurakuntapastori Sanni Suhonen, Savonlinnan seurakunnan Kerimäen kappeliseurakunnasta, Puruvesi -lehden 23.3.2016 sivun 12 Kohtaamispaikalla kirjoituksessaan ’Suurimman juhlan äärellä’, antoi ymmärtää Kristuksen olevan Jumalan AINOA poika.
Tekstissään pastori Sanni Suhonen tukeutui ”Jumala - - antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään” jne. -kohtaan, kuten Uusi kirkkoraamattu vuodelta 1992, Johanneksen evankeliumin 3:16 kääntää.
Kirkon käyttämässä raamatunkäännöksessä on kuitenkin SISÄINEN RISTIRIITA, muun muassa Jumalan poikien lukumäärän suhteen – todellisuudessa heitä onkin useampia kuin yksi.
Nimittäin, Jobin kirja käyttää monikkomuotoa: ”Eräänä päivänä Jumalan POJAT tulivat koolle ja asettuivat Herran eteen” (Job 1:6).
Kirkon suoltaman valheen sijaan "KAIKKI OIKEAT RUKOILIJAT RUKOILEVAT Isää hengessä ja TOTUUDESSA. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo", eikä valehtelijoita (Joh. 4:23).
Näyttää siltä että pastori Sanni Suhonen on haksahtanut lukemaan PELKÄSTÄÄN kirkon omaa ”raamattua”, KIRKON OMAAN KÄYTTÖÖNSÄ TEKEMÄÄ MUKAELMAA pyhistä kirjoituksista, siitä historiallisesta kirjoituskokoelmasta joka yleisesti tunnetaan nimellä Pyhä Raamattu ja valitettavasti rakentanut maailmankuvansa SEN luomien harhojen pohjalta.
Tuon käännöksen käyttämä ”ainoan” -sana tulisi siis korvata jollain toisella sanalla.
Mikähän sana voisi olla niin aino-ainutlaatuinen, että sen merkitys pitäisi sisällään Kristuksen ainutlaatuisuuden tietyssä suhteessa ja toisaalta sallisi hänen kuuluvan Jumalan poikien monilukuiseen joukkoon.
Rippipastori kyllä tietää vastauksen mutta ei aio siinä asiassa pappeja nyt auttaa – jotain hekin saavat tehdä palkkansa eteen.
Se jota asia jää vaivaamaan, löytää paremman käännösmuodon tämän sivuston Jumala -sivulta.
Pastori Sanni Suhosen lehtikirjoitus oli oiva esimerkki sen puolesta, ettei seurakuntalaisen tarvitse huolestua, vaikka hän itse ei kykenekään näkemään asioita samoin kuin pappi.
Papin ajattelusta poikkeava näkökanta ei suinkaan ole ymmärryskyvyn puutetta, vaan juuri sitä itseään – ymmärryskykyä.
Aivan syystä Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoliksi kutsuttu, valisti Korintissa olevaa Jumalan seurakuntaa näin:
”Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, - - sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa” (1. Kor. 14: 33-35).
Kuten seurakunnan kokouksessa, myös kokouksen ulkopuolella, naisen näyttäisi olevan viisasta jättää jumaluusopillinen opetus seurakunnan miespuolisille, hengellisesti kypsille jäsenille, AINA SILLOIN kun heitä suinkin vain on saatavilla.
Heillä on tieto ja ymmärrys siitä, mikä on oikeaa ja olennaista.
Hyvä ratkaisu olisi myös jättää julkinen opetus, seurakunnan TIEDOTUKSESTA JA VIESTINNÄSTÄ vastaavalle teologille.
Näin siksi, että seurakuntalaisten ei tarvitsisi hävetä oman pappinsa tietämättömyyttä.
Toisaalta kuitenkin on hyvä, että ymmärtäväisille kansalaisille tarjotaan mahdollisuus selkeästi nähdä kirkon harhaopit ja sen myötä saada hyvät perusteet kirkosta eroamiselle.
 
 
 
© maalaispastori Kiminkinen